Historiaa on tärkeää, jotta tietää miten nykytilanteeseen on päädytty. Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Korson historiaa kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä.
1800-luku
1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen, asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918, Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V-luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.
Yllä olevan kartan lähde on Vantaan kaupungin karttapalvelun Senaatin kartat vuodelta 1872. Kartassa näkyy Korson alue ja siitä voi tunnistaa nykyisiäkin maaston muotoja, kuten Ankkapuiston ja joen alueen. Karttakuvaa voi liikuttaa.
1900-luku
1933 vuoden pitäjäkartassa alueen tiestö alkaa muistuttaa nykyistä. Karttakuvaa voi liikuttaa.
Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, jolloin siihen liitettiin vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa, etenkin sotien jälkeen. Korso oli 1950-luvulla Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.
1967 vuoden peruskartassa näkyy jo selkeästi piirteitä nykyisestä.
Korson asema sijaitsee lähellä Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan taajama laajeni naapurikuntien puolelle, josta aiheutui hallinnollisia ongelmia, jonka vuoksi Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa. Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, jota Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola. 1970-luvulta lähtien Korson suuralueelle rakennettiin kerrostaloja Kulomäkeen, Mikkolaan, Vallinojalle, sekä Korson rautatieaseman ympäristöön. Pääosin Korso on kuitenkin edelleen pientalovaltaista aluetta.
2000-luku
Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Maarukanmetsän asuinalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa Mikkolan kaakkoisosaan ja sen rakentaminen jatkuu edelleen.
Tuloillaan on Kulomäen ja Asolan kaupunginosan Rekolanmäen väliin rakennettava Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo, joka on nimetty korsolaisen kirjailijan legendaarisen Elmo, urheilija –kuunnelman mukaan. Elmon on kirjoittanut Juhani Peltonen. Muita suunnitelmia Korson alueelle ovat:
- Korson keskustaan on suunnitteilla lisää asuntoja, palveluita ja työpaikkoja. Esim Maakotkantie 6 alue.
- Kehä IV. Suunnitelma leventää Kulomäentie (seututie 152) 2+2-kaistaiseksi.
Nyt olet tutustunut palaan Korson historiaa ja voitkin siirtyä tutustumaan Korson nykyhetkeen tai kuvin ja videoin tehtyyn esittelyyn aluuesta
Lähteet
- Wikipedia. Lainattu 20.8.2016. https://fi.wikipedia.org/wiki/Korso#Historia_ja_tulevaisuus)
- Erittäin hyvä lähde Korso-tietoudelle ja mahdollisuudelle opiskella Korson historiaa on Korso-Seuran kotisivu.
- Kartastot on haettu Vantaan kaupungin sivuilta. Sivuilla on paljon lisää materiaalia.